Espoon nähtävyydet – Tapiolan keskusaltaan suihkulähteet

ENGLISH version here

Ei nyt varsinaisesti luontokohde mutta jos Espoossa haluaa löytää jotain nähtävää, niin tässä mielestäni yksi mukava kohde. Tällä kertaa kuvattu hieman erilaisessa valossa mitä tästä kohteesta totuttu näkemään. Parhaimmillaan tämä Tapiolan kupeessa oleva keskusaltaan suihkulähde on toki aurinkoisena kesäpäivänä. Nyt kuvattuna pimeänä ja sateisena lokakuisena iltana. Huvinsa kullakin, eikös? Arvelin katsastaa olisiko tämä paikka kenties Suomen Las Vegas tai Espoon Bellagio upeasti valaistuine suihkulähteineen. No ei ollut. Valoa sai etsiä läheisistä rakennuksista ja muista katuvalaistuksista. Siinäpä vinkki Espoolle. Valoa suihkulähteisiin kiitos, niin jopas tämä houkuttelisi omaa väkeä ja vierailijoita ihmettelemään tapausta.

Kesällä läheisestä kahvilasta voi vuokrata ”potkuriveneitä” ja suppilautoja sopuhintaan. Heinäkuusssa tuota huvia koitimme ja ihan virkistävää toimintaa, etenkin kun mukana oli 4-vuotias herrasmies.

No tuli tämä nyt nähtyä pimeälläkin. Kannattaa tämä video silti katsastaa.

WeeGee-museo Espoossa on hauska paikka!

Täytyy heti kärkeen myöntää. En ole museoiden suurkuluttaja. WeeGeessä olen käynyt muutaman kerran mutta erityisesti tykkäsin tämän viikonlopun käynnistä. Vaikutuksen teki ehkäpä tämä herra! Taideteos oli kerrassaan karmiva. Ihmisen hahmo istuu pöydän äärellä huppu päässä pimeässä huoneessa. Kasvojen tilalla olikin näyttö, jossa miehen kasvot. Eräänlainen puhuva pää mutta kovin se tuntui juttelevan vieraille, jopa heitä välillä tarkkaillen.

Toinen mielenkiintoinen asia näyttelyssä oli Futuro-talo. Aiemminkin tuo on nähty mutta vain ulkopuolelta. Tällä kertaa se oli avoinna myös sisältä. Ihan mielenkiintoinen konsepti. Sisällä oli myös grilli, joten mikäs tuolla olisi makkarat paistaa ja lautapelejä pelaillen sateen ropistellessa kattoa. No ehkä tätä ei tuohon tarkoitukseen ollut suunniteltu.

Näyttelyt muutenkin vaihtuvat usein. Tai ainakin sen verran usein, että huomasin joitain kertoja edelliseen käyntiini nähden. WeeGee museolle siis suositus. Eli kun Espoon Tapiolan suunnalla liikutte, niin kannattaa tämä paikka muistaa!

Hanikka

Erikoista miten sitä unohtaa lähiluontokohteet kokonaan. Tänään päätimme mennä Hanikkaan, jossa olimme myös vierailleet kerran aiemmin. Itseasiassa tuonne piti mennä jo viikko sitten mutta matkakohde muuttui lennosta vieressä olevaan Soukan Kasavuoren näköalakukkulaan. Tälläkään kertaa ei kierretty koko luontopolkua sillä perheen pienin hieman rajoittaa reissujen pituuksia. Yhtään vähemmän onnistunutta reissua tuo lyhyt lenkki ei tee. Hyvässä porukassa eväiden kera luonnon helmassa on toimiva konsepti. Suosittelen kaikille!

Hanikka on, ainakin alkumatkasta, hyvin kallioista seutua. Eksyä ei oikein voi sillä joko seuraa polkua tai sitten keltaisia merkintöjä, jotka löytyvät puista tai kallioon maalattuna. Sateisesta aamupäivästä huolimatta muita ulkoilijoita tuli vastaan useaan otteeseen. Eli aivan ”korvessa” tämä ei ole. Jos yksinoloa ja rauhaa etsii, niin tämä ei ehkä ole ensisijainen kohde. Toisaalta pk-seudulla harva paikka on. Paljon on väkeä joka paikassa. Aasinsiltana mainittakoon, että pysäköintialue on iso. Eli tilaa pitäis löytyä. Talvisin alueella on hiihtoladut. Ei luontopolulla mutta seudulla risteilevillä hiekkapohjaisilla ulkoiluteillä. Täytynee tulla testailemaan myös tätä vuodenaikaa!

Soukan Kasavuori – Tiesitkö näin makeista näkymistä Espoossa?

Kasavuori Espoon Soukassa tarjoaa huikeat näköalat. Pääkapunkilaisen ja varsinkaan espoolaisen ei tarvitse kovin kauas mennä ihastellakseen näitä maisemia. Ei nämä nyt ihan Kolin veroiset maisemat ole mutta on myös lyhyemmän matkan päässä. Pysäköimme auton Soukansalmentien varteen ja puikkelehdimme asuintalojen välistä kallioille. Mitään ns. virallista kulkureittiä tuonne ei taida sen ihmeemmin mennä mutta hyvin näköalapaikka polkuja seuraillen löytyi. Maasto on helppokulkuista ja perheen 4-vuotias tuli innoissaan mukana. Etenkin kun pääsimme määränpäähän, jossa eväät odottivat pientä kulkijaa. Luonto on varsin kallioista sekä enimmäkseen mäntymetsää. Olen käynyt paikalla ehkä n. 5-vuotta sitten. Yritin etsiä vanhaa blogipostausta aiheesta mutta ilmeisesti en ole sitten koskaan tästä kirjoitellut. Nyt on tämäkin erhe korjattu sitten!

Google Maps karttakuva sijainnista täällä.

 

Luukin makkaranpaistopiste

English version here

Lähes koko joulukuun on satanut jotain märkää ja ikävää taivaalta. Viimeviikolla oli tiedossa yksi aurinkoinen päivä, tai niin ainakin ennusteissa luvattiin. Noh ennusteet ovat ennusteita. Järin aurinkoinen tuo päivä ei ollut mutta eipä satanut myöskään vettä tai räntää. Päätimme ottaa päivästä ilot irti ja suunnata Luukkiin paistamaan makkaraa.

Pysäköintialue oli aivan järkyttävän liukas. Peilijäässä kauttaaltaan ja hiokoittaja taisi olla vielä joululomilla. No penkkojen ja reunojen kautta pääsimme tulipisteelle. Ei muutakuin puita pilkkomaan. Lähtiessä olimme miettineet hyvin mitä kaikkea tarvittaisiin mukaan. Jopa tulitikut olivat matkassa. Märkiä puita ei osattu huomioida. Olivat nimittäin aivan kastuneita. Itseasiassa kuvittelin, että paikalla olisi ollut useita muitakin grillaajia mutta kovin olin väärässä. Olikin yhtä suosittu mitä ilmeisesti #nelosolut kaupassa. Näin nyt sitten kävi etteivät puut syttyneet ja makkarat jäivät tällä kertaa grillaamatta.

Voin kuvitella, että keittokatos on varsin suosittu keväisin sekä kesäisin. Yhden kerran olemme Luukissa käyneet kiertämässä lenkin aiemmin. Jostain syystä paikka unohtui. Keväällä ehdottomasti tänne uudestaan!

Suomenojan lintuallas, Espoo

English version available

Joulukuinen Suomenojan tekoallas on karua katseltavaa 2017 tapanina. Sotketut sekä rikkinäiset opastekyltit harmaasävyisen luonnon kera antaa vaikutelman kuin olisi jossain idän maisemassa. Alue on varsin erikoinen ja ristiriitainen. Kivihiilivoimalaitoiksen vieressä oleva tekojärvi tarjoaa linnuille loistavan pesimäpaikan keväisin. Siitäkin huolimatta, että Länsiväylä kulkee suhteellisen lähellä. Idyllisyyttä rikkoo vielä alueen poikki kulkeva voimalinja. Täällä voi bongata valtavan ison naurulokkiyhdyskunnan sekä muita vesilintuja mutta myös piisameja pitäisi täältä löytyä.

Lähdimme perheen kanssa lyhyelle luontoretkelle. 3-vuotias jaksoi reippailla tämän 1,6km mittaisen lenkin mainiosti. Jopa innostuneesti. Ainoa tunnelmaa latistava tilanne tuli oikeastaan lintutornista. ”Tuo ei ole mikään torni. Pitäisi olla yhtä iso mitä nuo savupiiput” – kuului taaperon suusta. Tornilla oli kuitenkin riittävästi korkeutta pienen miehen makuun, kunhan sinne ensin päästiin kiivettyä. Alue on muutenkin varsin suosittua ulkoiluseutua. Helppokulkuista hiekkatietä on hyvä kulkea joko pyörräillen tai kävellen.

Mainittuja torneja on muuten kaksi kappaletta. Valokuvauksen kannalta mukaan kannattaa ottaa mahdollisimman pitkä telelinssi. Tällä meidän reissulla ei nähty muita lintuja kuin sinisorsia. Täsmätieto muuten niistä. Oletko tullut miettineeksi miksi naaras on huomattavasti värittömämpi mitä koiras? Koska se tarjoaa oivan suojavärin petoja vastaan munia hautoessa.

Viimeistään keväällä uudemman kerran tänne tarkastamaan, löytyisikö asukkeja enemmän! Hieno paikka kaikesta karuudestaan huolimatta. Autoilevat löytävät pysäköintitilaa helposti Bauhausin puoleisen liikenneympyrän läheltä.

Linkki Google Mapsiin.